Kuva: Jani Virolainen

Lapinlahden tehohyökkääjän ja pelaajavalmentajan Marjukka Virran kausi on ollut varsinaista ilotulitusta ja tilastojen rikkomista: Alkusarjassa ohittui 600 SM-ottelun rajapyykki, jatkosarjassa hän rikkoi historian toisena pelaajana 3000 tehopisteen rajan, minkä jälkeen poikkeuksellinen juhlakausi päättyi Suomen mestaruusjuhliin Lapinlahden joukkueen kanssa. Saimme lajilegendan haastatteluun kauden jälkeen, ja kysyimme hänen tunnelmiaan niin finaalin ratkaisun hetkistä kuin myös uskomattomasta urasta.

Käynnissä on viides SM-finaali ja Suomen mestaruuden ratkaisevan ottelun viimeinen erä. Lapinlahti ottaa aikalisän. Joukkue on 4–5-takaa-ajoasemassa, kun ottelua on jäljellä kuusi ja puoli minuuttia. Joukkueen vaihtoaitiossa mustapaitainen hahmo kipuaa istumaan kaukalon laidalle ja katsoo joukkuekavereitaan silmiin. Hän pyrkii rauhoittamaan tilannetta ja muistuttaa joukkuettaan, että vain yksi veto riittää, niin peli on tasoissa. Se riittää tässä kohtaa.

Kaksi minuuttia myöhemmin kotijoukkueen Niina Piiroinen tasoittaa kulmalta tilanteeksi 5–5. Kaksi minuuttia tästä joukkueen kapteeni, ringeten kaikkien aikojen tilastokärki, Anne Pohjola onnistuu maalinteossa ja sinetöi Suomen mestaruuden lapinlahtelaisille.

Yksi kiistaton hahmo näiden juhlien takana on savolaisjoukkueen pelaajavalmentaja. Tämä henkilö ei esittelyjä kaipaa, sillä kaikki tietävät, kuka hän on.

Hän on Marjukka Virta.

Pitkä matka Lapinlahdelle

Ennen SM-finaaleihin syventymistä hypätäänpäs 13 vuotta taaksepäin ja aikaan, kun 25-vuotias ”Maiju” siirtyi pelaamaan Espoosta Lapinlahdelle. Varsinais-Suomen Aurasta kotoisin oleva Virta muutti Savoon ensimmäistä kertaa vuonna 2008, mutta savolainen kulttuuri tuntui tuolloin hyökkääjälle kovin vieraalta ja aiheutti kulttuurishokin.

– Tämä paikka tuntui silloin ahdistavalta, ja minulle tuli koti-ikävä. Ehdin asua täällä vain vuoden, kunnes muutin takaisin Auraan. Kuljin sieltä tänne viiden vuoden ajan, hän naurahtaa ja toteaa päätään pudistellen, ettei 500 kilometrin edestakaisessa ajamisessa ollut mitään järkeä.

Näiden pitkälti tien päällä vietettyjen pelivuosien tarina on uskomaton: Virta työskenteli Liedossa jauhemaalarina ja teki neljässä päivässä koko viikon työtunnit täyteen, jotta ehtisi viikonlopuksi Lapinlahdelle peleihin ja treeneihin. Peleihin palautuminen ei ollut optimaalista, ja hyökkääjä muistelee ajan menneen pitkälti kuin sumussa. Vaikka ajanjakso oli äärimmäisen raskas, Virta muistelee sitä jo lämmöllä – löytyihän näiden vuosien aikana Lapinlahdelta myös parisuhde ja perhe.

Virta on kaikkien aikojen pistepörssissä toisena sijalla edellään vain kenttäkaveri Anne Pohjola. Kuva: Timo Kupiainen

Virta on muodostanut Lapinlahdella todellisen tutkaparin Anne Pohjolan kanssa. Kaksikko on aiheuttanut vastustajissa kauhunsekaisia tunteita niin SM-sarjassa kuin myös kansainvälisillä areenoilla. Pohjola pelasi tuolloin Lapinlahdella ja oli yksi suurimmista syistä, miksi Virta päätti ottaa ison askeleen ja siirtyä pelaamaan Pohjois-Savoon. Kaksikko ei ollut aiemmin pelannut lainkaan yhdessä, mutta yhteinen sävel löytyi saman tien.

- En ollut ikinä ennen pelannut Annen kanssa vaihtoakaan. Pelasimme rullakiekkoa kesällä ennen ensimmäisen Lapinlahti-kauteni alkua ja jo siellä tuntui, että peli sujuu ja löysimme toisemme hyvin kentällä. Koskelinin Kati istui myös meidän kenttäämme melko nopeasti ja jo ensimmäinen kausi meiltä oli loistava, Virta muistelee.

600 SM-ottelua ja 3000 tehopistettä rikki

Juuri kenttäkaveri Pohjola rikkoi historian ensimmäisenä ringettepelaajana 3 000 tehopisteen rajan reilu vuosi sitten. Tällöin heräsi myös Virran uteliaisuus kuinkohan paljon oman nimen perässä mahtaa olla tehopisteitä kertyneenä.

- Ajattelin, etten jaksa pelata niin kauaa, että saavuttaisin kyseisen rajapyykin, Virta nauraa ja jatkaa, - Toki nyt, kun sen saavuttaminen oli mahdollista, niin on kiva päästä Annen kanssa samalle tuhatluvulle. Varmasti 2/3 osaa noista pisteistä on tullutkin juuri Annen, ja kuka siinä on vuorollaan meidän kanssamme kolmantena pelannut, ansiosta, Virta toteaa pilke silmäkulmassa.

- Annen kanssa pelaaminen on helppoa. Totta kai meilläkin välillä tökkii, mutta löydämme siihen melko nopeasti syyt - joko unohdetaan itse välillä haastaa tai sitten vain unohdamme vetää. Hirveästi ei tarvitse sopia mitä tehdään, vaan kuviot tulevat selkärangasta ja jotenkin me vain näemme tilanteet kentällä samalla tavalla ja yhtä nopeasti, Virta pohdiskelee.

Say Cheesen tehokaksikko viimeisteli tällä kaudella SM-sarjassa yhteensä 200 maalia. Kuva: Jani Virolainen

Voitontahtoinen kapteenien kapteeni

Virran kanssa keskustellessa ilmenee nopeasti, että langan päässä juttelee erittäin voitontahtoinen henkilö. Virta tunnustaakin olevansa äärimmäisen kilpailuhenkinen, jolloin leikkimielinenkin kisailu voi äkkiä muuttua hyvinkin totiseksi kilpailuksi - oli kyseessä sitten pihapelit, korttipelit tai ringettepelit.

Joukkuekavereilta kysyessä Maijun vahvuuksista esiin nousevat paitsi nopeat kädet ja pelisilmä, mutta myös hänen tapansa johtaa joukkuetta. Virtaa on siteerattu usein kapteenien kapteeniksi, eikä tämä ole lainkaan tuulesta temmattua, mikäli hänen joukkuekavereitaan on uskominen.

- Pelaajana Maijun halu voittaa näkyy hänen omassa tekemisessään, ja hän tekee aina kaikkensa joukkueen eteen. Maiju pystyy ottamaan ohjat omiin käsiinsä ja omalla esimerkillään, taidoillaan ja tekemisellään sytyttää myös muun joukkueen, kommentoi 18-vuotias Minka Levander, joka pelasi viime kaudella ensimmäisen kautensa Lapinlahden joukkueessa.

Virran rooli muuttui merkittävästi, kun hän hyppäsi Lapinlahden joukkueen valmennuspuikkoihin pelaajavalmentajaksi kaudella 2016–2017. Joukkue oli tuolloin pelannut kaksi edellistä kautta jääkiekkoa Mestiksessä, mutta teki paluun ringettekentille ja haki nousua SM-sarjaan. Alussa tuplaroolin kanssa oli Virran mukaan hieman hakemista, mutta nykyään hän kertoo nauttivansa ehkä jopa enemmän nimenomaan valmentajan roolista.

- Minulle tämä rooli ei ole missään kohtaa ollut ihanteellinen ja se on tavallaan sekoittanut vähän molempia (pelaajan ja valmentajan) rooleja. Koen hankalaksi peluuttaa itseäni ja monesti jäänkin pois esimerkiksi jäähyjen aikana, kun yhden pitää jäädä sivuun. Siinä mielessä ”perus ringettearki” muuttui, ettei enää voinut vaan mennä hallille ja tehdä mitä käsketään, vaan pitikin olla itse vetovastuussa, Virta summaa.

Levander kunnioittaa Virtaa valmentajana suuresti ja osoittaa kiitokset edelliskauden kehityksestään entisen joukkuekaverinsa suuntaan.

- Valmentajana Maiju on vaativa, mutta myöskin oikeudenmukainen. Hän neuvoo ja opettaa asioita niin hyvin, että kaikki lopulta ymmärtävät. Hän pystyy sanomaan asiat niin kuin ne ovat, Levander kuvailee.

- Kun itse tekee aina kaiken täysillä, uhrautuu eikä anna periksi, niin voi vaatia ja odottaa muiltakin samaa,
Virta pohtii filosofiaansa valmentajana. Kuva: Jani Virolainen

Palataan tähän kevääseen ja viidenteen SM-finaaliin. Mestaruuden myötä 38-vuotias Virta sai pelaajauralleen täydellisen lopun. Vaikka Virta on voittanut urallaan lähes kaiken mahdollisen ja Suomen mestaruuksiakin löytyy häneltä entuudestaan jo kahdeksan kappaletta, kokenut kehäkettu kertoo siltikin jännityksen hiipineen puseroon finaalisarjan aikana.

- Nyt kun pelit ovat ohi uskallan sanoa ääneen, että stressasin todella paljon finaalipelejä, koska olin ladannut niihin niin paljon odotuksia. Uskoin toki joukkueeseemme ja siihen, että jos vain pelaamme omalla tasollamme, niin varmasti voitamme. Silti meinasi hiipiä puseroon pelko siitä, että mitä jos ei voitetakkaan, Virta muistelee finaalien aikana läpikäytyä tunneskaalaa.

- Myös oma jaksaminen oli ihan äärirajoille venytetty ja tämä aiheutti minulle epävarmuutta omaan tekemiseen ja päätöksiin. Yöt menivät valvoessa, kun mietti, miten seuraavassa pelissä kannattaisi pelata. Onneksi kuitenkin tiesin, että nuo epävarmat tunteet kertoivat ainoastaan siitä, että nämä pelit olivat minulle tärkeitä. Ne eivät tarkoittaneet sitä, että niin tulisi tapahtumaan, hän pohdiskelee.

Peliuran viimeiset hetket

Virta onnistui maalinteossa jokaisessa finaaliottelussa. Kuva: Jouni Valkeeniemi / Pakkalan Mediatalo

Finaalipelit ovat aina erityisiä ja niistä muodostuu aina omalaisensa sarja. Vaikka Virralla jäi omien sanojensa mukaan hieman hampaankoloon, kun oma pelaaminen ei ollut ihan niin rentoa ja luovaa kuin hän olisi toivonut, tulee hän muistamaan peliuransa viimeisen finaalisarjan yhtenä ikimuistoisimmista:

- Kyllä nostaisin tämän kevään mestaruuden myös yhdeksi huikeimmista hetkistä urallani. Vain kahdesti olen pelannut viisi peliä finaalisarjassa, ja molemmilla kerroilla olemme voittaneet. En olisi voinut toivoa parempaa lopetusta uralle kuin tehdä se näin ja vieläpä kotihallissa! Virta kuvailee tunteikkaana.

Virta korostaa pienten asioiden merkitystä isoissa otteluissa ratkaisun hetkillä:

- Ne on ne pienet jutut, jotka ovat isossa roolissa näissä peleissä. Esimerkiksi Nellyn (Ylitalo) laulu ukulelen kanssa kopissa ennen finaalipelejä sekä pelaajien pilke silmäkulmissa hallille tultaessa, olivat niitä asioita, jotka loivat minulle fiiliksen siitä, että homma hoidetaan ja jokainen tulee antamaan itsestään kaiken kentällä.

Näin päättyy yksi luku ringeten historian kirjoissa. Rakkaus lajiin kuitenkin säilyy, ja Virta tullaan näkemään seuraavaksi valmennustehtävissä muun muassa maajoukkueen ruorissa. Kenties Virran nimi tullaan näkemään ringettekaukaloissakin vielä tulevaisuudessa, mikäli tytär Niia päättää seurata äitinsä jalanjälkiä. Kuka mahtaa kantaa seuraavaksi kapteenin viittaa maajoukkueessa, kun Suomen kuuteen peräkkäiseen maailmanmestaruuteen kapteenina johdattanut Virta on poissa – se jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Mutta yksi asia on jo nyt varma: nämä saappaat ovat isot täytettäväksi.

Teksti: Katariina Kurikko

Marjukka Virta

Ikä: 38 vuotta

Pelipaikka: Hyökkääjä

Ammatti: Tuotepakkaaja

Joukkue: Lapinlahden Luistin -89

Aikaisemmat SM-seurat:
2016– Lapinlahden Luistin -89
2014–2016 Nokian Urheilijat
2013–2014 Blue Rings
2008–2012 Lapinlahden Luistin -89
2005–2008 Espoon Kiekkoseura
2003–2005 Hyvinkää Ringette
1998–2003 Turun Ringette

Saavutukset:
MM-kulta x 7
MM-hopea x 1
Seurajoukkueiden MM-kulta x 1
SM-kulta x 9
SM-hopea x 5
SM-pronssi x 2
MM-kisojen arvokkain pelaaja 2013
SM-sarjan arvokkain pelaaja 2019–2020
MM-kisojen All Stars -keskushyökkääjä x 2
SM-sarjan All Stars -keskushyökkääjä x 4